#

RUOKALISTA
15.1.-21.1.

MAANANTAI
Sitruunaisia kalapaloja (A, L, M) Pestorossojogurttikastike (A, G, L) Tilliperunoita (G, L, M, Veg) Kasviskroketteja (G, L, M, Veg) Kurkku-tillikastiketta (A, G, L, M, Veg) Höyrytettyä tummaa riisiä (G, L, M, Veg)

TIISTAI
Jauheliha-pastavuokaa (A, L) Espanjalaista munakasta (A, G, L, M) Kasvisnuudeleita (A, L, M)

KESKIVIIKKO
Nautaa ja kasviksia soija-chilikastikkeessa (A, G, L, M) Höyrytettyä tummaa riisiä (G, L, M, Veg) Chili con vege (A, G, L, M, Veg)

TORSTAI
Lindströminpihvejä (A, L, M) Rosepippurikastiketta (A, L) Valkosipuli-kermaperunat (A, G, L) Kukkakaali-punajuurigratiinia (A, L, M, Veg)

PERJANTAI
Broileria, bambunversoja ja vesikastanjaa hapanimeläkastikkeessa (A, G, L, M) Täysjyvävehnää (A, L, M, Veg) Luomutofua ja kasviksia soijakastikkeessa (A, G, L, M, Veg) Höyrytettyä tummaa riisiä (G, L, M, Veg)

Norssin lukion esittelyilta ti 23.1.

Norssin lukioon hakemista suunnitteleville järjestetään tänäkin vuonna esittelyilta. Tilaisuudessa tutustutaan lukion tiloihin yliopiston pääkampuksella, tavataan Norssin opettajia ja mikä tärkeintä – kuullaan lukion opiskelijoiden kokemuksia Norssin lukiosta.

Tilaisuus alkaa Pinni B:n auditoriossa. Kello 18 alkaen pääsee kahvittelemaan ja juttelemaan opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Itse tilaisuus alkaa 18:30. Paikalle opastetaan Atalpan edessä olevilta parkkipaikoilta, jotka ovat tapahtuman ajan vierailijoiden vapaassa käytössä.

Tervetuloa kaikki tulevat opiskelijat!

kaikki mukaan kotisivuille!

Arvoisa opiskelija: Jos tuotat kotisivuille sisältöä, saat leffalipun! Näppärää.

Kolumni, arvostelu, pakina, artikkeli, video, haastattelu, matkakertomus – sinä tuotat, me julkaisemme.

Ota yhteys musaope Aki Tulikariin Wilmassa, tai kehen tahansa opettajaan kasvotusten ja ehdota sisältöä. Jos et keksi mitä tekisit, mutta haluaisit olla mukana, tule kysymään. Paljon hyviä aiheita kaipaa toteuttajaa.

Taide esiin

Åkerlundunkadun Edusta-gallerian näyttelyssä kurkistetaan Norssin lukiolaisten kuvisarkeen. Mukana akryylimaalauksia, joiden aiheet kumpuavat opiskelijoiden omasta kuvamaailmasta ja mielikuvituksesta. Lisäksi esillä on suomalaisten merkkihenkilöiden innoittamaa uutta muotoilua pienoismallien muodossa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tematiikka on päässyt mukaan valoveistoksiin, joissa jäänkaltainen illuusio on luotu talven pimeyden keskelle kierrätysmuovilla, kelmulla ja teipillä.

#

Uusi ylioppilas: SoundCloudin biittinikkari OCTN

Googleen hakusanaksi OCTN ja entteriä. Ensimmäinen osuma on linkki suoraan Norssin tuoreen ylioppilaan SoundCloud sivulle. Tällä hetkellä tilaajia on piirua vaille 11 tuhatta ja kuuntelukertoja jo yli miljoona. Miten tähän ollaan päästy?

Nimimerkin OCTN takaa paljastuva Eero Hietamäki kertoo, että hänellä oli aina jonkinlainen ajatus siitä, että haluaisi tehdä musiikkia. Omaa soittotaustaa ei ole ”jotain pientä rummuttelua lukuun ottamatta”. ”Yksi kaverini oli jo vähän selvillä musan tekemisestä ja Skypen välityksellä sain häneltä apua ensimmäisten biisien kanssa,” Eero kertoo.

Lukion alkumetreillä aktiivinen salibandyharrastus oli pitänyt lopettaa, kun selän kanssa tuli ongelmia. Vuoden verran Eero pohti mikä harrastus innostaisi, kunnes kaveri kertoi tehneensä biittejä FL Studiolla. ”Kaveri soitti mulle ne tekemänsä biitit ja olin heti että ’jumankauta, mäkin haluan tehdä jotain tällaista”, Eero muistelee.

Niin vuoden 2015 lokakuussa, lukion kakkosella Eero alkoi kokeilla biittien kasaamista. ”Alkuun se oli ihan räpellystä, mutta kahdessa kolmessa kuukaudessa se homma alkoi kehittyä. Ja mulla kävi tosi hyvä tuuri, kun pääsin sitten nopeasti sellaiseen kollektiiviin mukaan, josta sain paljon neuvoja. Jonkin verran opiskelin myös Youtubessa tutoriaalien avulla, mutta musan tekeminen on enemmän kiinni siitä, millä tavalla itse haluaa tehdä. Pitää itse kokeilla tosi paljon, että mikä tuntuu hyvältä.”

Eeron alkuaikojen musiikin vaikutteet tulivat trap- ja future bass -genrejen fuusiosta. ”Artisteja joita kuuntelin oli ainakin MR•CAR/\\ACK, Rusty, Hudson Mohawke ja Sam Gellaitry. Oli tehokasta koittaa vähän kuin replikoida toisten biisejä, ja sitten lähteä siitä etsimään omaa tyyliä. Siksi ihan alussa ei tuntunut, että musiikki oli omaa. Se omistajuus tuli sitten, kun laatu parani ja alkoi tulla seuraajia.”

Lue koko juttu tästä linkistä.

Kuva: Tuore ylioppilas Akseli Koskipää

Rennosti joululomille

Lukion joulujuhla hoidettiin tyylikkäästi ja leppoisasti. House bändi Tuisku, Kuura ja Punakuono soitti kepeää joulumusiikkia. Solisteina sekä yhteislaulujen esilaulajina loistivat Emma ja Helmi. Juonnoista, jotka tosin lipsahtivat selkeästi stand-upin puolelle vastasin matematiikan ja fysiikan opettaja Farid.

Opiskelijakunnan tuore hallitus esitti joulutervehdyksen ja tarjoili tilaisuuden päätteeksi herkkuja juhlaväelle. Joulujuhlan päätteeksi nähtiin vuosisatoja vanha joulunäytelmä Tiernapojat, rooleissa vararehtori Jari, englannin ja venäjän opettaja Stefan, siviilipalvelusmies Albert ja musiikinopettaja Aki.

Levollista joulun aikaa ja riehakasta Uutta vuotta kaikille!

#

Jakson 3 kilpailun
aiheena "talvi"

Jakson 3 kuvausaihe on "Talvi". Napaa kuva, lähetä se ennen jakson loppua osoitteeseen aki.tulikari@uta.fi ja olet mukana kilpailussa. Voittaja saa 2 leffalippua!

Katso tarkemmat säännöt linkin takaa.

#

Väittelykilpailu 2017

Jos törmäät valeuutisiin ja hataralle pohjalle rakennettuihin väittämiin, vetäise vyöltäsi kirkas dialektiikan miekka ja taistele totuuden puolesta! Norssin lukion vuotuinen väittelykilpailu palkitsee retoriikan ja perustelun taiturit.

Jos sinulla on sana hallussa, etkä pelkää ottaa kantaa, lähde mukaan kilpailuun. Ilmoittautumiset Atalpan aulassa ja suoraan Sirpa Erikssonille ja Kaarina Ahoselle.

#

Kahvia ja pullaa!

Että mitä häh?! Mikä juttu tämä oikein on? Miksi me saadaan kahvia ja pullaa? Niin se vaan on, että asiat ovat menossa vääjäämättä yhä entistäkin parempaan suuntaan.

Lokakuun 3. päivä alkaen järjestetään jokaisen jakson lopuksi "päättäjäispäivä", jonka aikana edellisen jakson asiat saatetaan päätökseen. Tämä mahdollistaa mm. seuraavia hyviä asioita:

  1. Opettajien on mahdollista palauttaa arviointiviikon kokeet siten, että kokeesta voidaan oikeasti puhuakin – ei pelkästään saada numero ja unohtaa kaikki.
  2. Opiskelijat pääsevät selvittämään mahdolliset lisätehtävät, poissaolot yms. opettajan kanssa kasvotusten – ei vain Wilmassa.
  3. Opettajille tulee mahdolliseksi kerätä opiskelijoilta palautetta kurssista kurssin todella päätyttyä.
  4. Kaikki saavat kahvia ja pullaa!
  5. Pääsemme viettämään koko lukion yhteisen tunnin, jonka aikana voidaan tiedottaa, palkita onnistumisista, esitellä valmiita töitä, fiilistellä – tavata kaikki kaverit ja olla yhdessä.

Vaikka suunnitelma on hyvä ja pitkälle laadittu, puuttuu koko komeudelta vielä nimi? Kahvia ja pullaa -päivä? Viidesosapäivä? Jaksonpäättäri? Tai ah, niin romanttinen Kokeidenpalautusjayhteisöllisyyspäivä?
Ehdotuksia otetaan vastaan.

Kuva: Hulda

#

Lukio on yhä Etusivun juttu

Yliopiston kotisivun etusivua koristaa lokakuussa artikkeli Norssin lukion muutosta ja sopeutumisesta pääkampukselle. Eikö asia ole jo vanha juttu? Todellisuudessa vuosi on tämän kaliiperin muutokselle lyhyt aika, ja vasta ensimmäisen vuoden jälkeen lukio alkaa juurtua sijoilleen. Vielä kaikki tila-asiat eivät ole valmiina, ja neuvotteluja pysyvistä tiloista käydään kulisseissa.

Muuttamisesta seuranneita tuntemuksia ja kokemuksia yhteisöllisyydestä avasivat lukion opiskelijat Onni, Joonas ja Elisa. Opettajia edusti Antti Hiitti. Opiskelijakunnan puheenjohtaja Joonas tiivistää viime vuoden kokemuksiaan: "Alkuaika meni tutkiessa ja seuratessa, että millaista täällä on, mutta olihan se vähän erikoinen tilanne. Tämä on kampusalue, missä me opiskelemme, ja kaikki on vähän isompaa. Oli se sellainen muutos, että ei tämä ihan normaali lukio ole, että kaikki olisi samassa rakennuksessa."

"Nyt lukio on jo asettunut tänne yliopistolle ja ollut täällä jo vuoden. Nyt tämä vähän niin kuin kuuluu tänne ja on osa tätä yliopistoa", arvioi puolestaan Onni.

Mutta kaikki ei ole vielä valmista. Artikkelissa opiskelijat peräänkuuluttavat mm. lisää parkkipaikkoja, yhteisöllisyyttä ja abialuetta. Vielä myös paljon yliopiston tarjoamaa potentiaalia on valjastamatta.

Lue koko Heikki Laurinollin kirjoittama juttu osoitteessa uta.fi.

Närpiö-kurssin matka Närpiöön

Mikä on Närpiö-kurssi? Närpiö-kurssin idea on olla yhteydessä närpiöläisiin, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia. Kurssi on kurssitarjottimen palkkien ulkopuolella, sillä tapaamisia on noin kuukauden välein. Kurssi alkoi maaliskuussa ja loppuu joulukuussa. Tapaamisissa ollaan yhteydessä närpiöläisiin Skypen välityksellä, ja tehdään tehtäviä heidän kanssaan, välillä ruotsiksi, välillä suomeksi, jolloin me opimme ruotsia ja he suomea. Kurssiin kuuluu myös kaksi tapaamista kasvotusten, toinen tapaaminen tapahtuu Närpiössä ja toinen Tampereella. Tällä kertaa oli meidän vuoromme vierailla Närpiössä.

8.00 – Lähdimme aikaisin torstai-aamuna minibussilla, joka oli tarpeeksi tilava yhdeksälle oppilaalle ja yhdelle opettajalle. Matka Närpiöön kesti kolme tuntia yhden pysähdyksen taktiikalla, ja matkalla ruotsin opettaja Marko Kallio kertoi päivän ohjelmasta. Tarkoituksena oli puhua ruotsia koko päivä Närpiössä, ja kun närpiöläiset vastavuoroisesti vierailevat tulevaisuudessa Tampereella, keskustelu käydään suomeksi.

11.00 – Saavuimme Närpiöön yhdentoista aikaan, ja menimme heti heidän mukanaan syömään. Ruokailun jälkeen me oppilaat menimme parille tunnille. Itselläni oli hyvinkin mielenkiintoinen biologian tunti, paljoa en siitä ymmärtänyt. Onneksemme heillä oppitunnit kestivät vain 45 minuuttia. Toinen oppituntini oli suomen kielen tunti, joka oli erilainen mitä odotin. Heillä oli alkutunnista koe, jota me norssilaisetkin saimme katsoa. Ensimmäinen tehtävä oli helppo ainakin meille, piti valita kahdesta vaihtoehdosta, kumpi sana sopii lauseeseen. Toisessa tehtävässä piti kääntää suomenkieliset sanat ruotsinkielelle, ei olisi onnistunut. Tunti jatkui kappaletta käymällä ja norssilaiset saivat lukea ”täydellisellä suomen kielellään” kappaleen heille. Lopputunnista keskustelimme vielä ryhmissä, kaksi närpiöläistä yhden tamperelaisen kanssa ja kävimme läpi suomen kielen tehtäviä.

14.00 – Oppituntien jälkeen lähdimme minibussillamme kohti Kaskista, Suomen pienintä kaupunkia. Kaskisissa istuimme kallioilla vesisateessa, söimme mokkapaloja ja joimme mehua. Sateen takia emme viihtyneet ulkona pitkään, vaan lähdimme takaisin Närpiöön. Matkalla takaisin lukiolle pysähdyimme ”kioskilla”, jossa oli jääkaapissa vihanneksia. Vihkoon kirjoitettiin, mitä jääkaapista otettiin ja maksu suoritettiin itse säästölippaaseen. --- Lue teksti kokonaisuudessaan.

Teksti: Markus Rajahalme

Kuvat: Aada Lehtola, Elli Pirttijoki ja Markus Rajahalme

#

3 haikua ruotsinkirjoutuksista

Ruotsin yo-kirjoitukset eivät enemmistössä opiskelijoita kirvoita riemukkaita mielikuvia. Tämä johtunee siitä, ettei enemmistö ole vielä kokenut itse koetilannetta.

Tuoreeltaan ruotsin kirjoittaneet Tessa ja Elisa suostuivat kuvailemaan kokemuksiaan haikun muodossa, luonnostaan sielukkaan Lindan avustuksella.

Haiku #1

Se oli hauskaa
Siellä oli kuvia
Onneksi ohi

Haiku #2

Hiiri takkuili
Hyödyttömät videot
Mua vaan nauratti

Haiku #3

Hermoromahdus
Onneksi hyvät eväät
Markon opit siis


sinne ja takaisin

Ulkomaanvieraat ovat lukion käytävillä tuttu näky, mutta minne kaikkialle maapallon ääriin opiskelijat ja opettajat ovat ehtineet? Kysymykseen vastausta selvitellään syksyn edetessä Atalpan aulassa.

Käy lisäämässä omat matkasi karttaan! Valkoinen nasta, jos olet vieraillut, punainen, jos olet majaillut yli puoli vuotta, vihreä, jos olet syntynyt toisessa maassa. Opettajilla vastaavat värit ovat musta, keltainen ja sininen.

Jo tässä vaiheessa nastoja on sijoitettu lähes 300. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa olisi vielä tilaa.

Eka päivä

Noin tuhannen päivän urakka alkaa päivästä numero yksi. Norssin lukiossa valkolakin metsästykseen osallistuu jälleen uusi innokas joukko. Opettajat esittäytyivät ja tutorit ottivat ensimmäisen 365 päivän kokemuksella kopin tulokkaista. Tervetuloa lukioon vuosikurssi 2017!

Buheenvuorossa
Pääministeri Juha Sipilä

Norssin ensimmäisen vuoden BN-ryhmä pääsi osallistumaan Suureen Tasa-arvojuhlaan, joka järjestettiin Tampere-talossa kansainvälisenä naistenpäivänä, Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Kävi jopa niin onnekkaasti, että kaikista Tampereen halukkaista luokista BN-ryhmä valikoitui haastattelemaan pääministeri Juha Sipilää kahden kesken. Ja opiskelijat kysyivät – eivätkä suinkaan lemmikeistä ja harrastuksista.

Miksi koulutuksesta leikattiin, vaikka hallitusta muodostettaessa sanottiin, että koulutukseen ei kosketa? Pitkän vastauksen tiivistelmä on, että pääministeri Sipilä kertoi, että hallitus joutui tekemään pitkien keskustelujen jälkeen tällaisen kompromissin, jossa koulutuksestakin piti leikata.

Toteutuuko Suomessa tasa-arvo? Pääministerin mukaan Suomi on tasa-arvon edelläkävijä, mutta vielä Suomellakin on korjattavaa. Työelämässä olevat lasikatot ovat todellisia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei naisten ole miesten lailla helppoa nousta johtotehtäviin, vaan he törmäävät "lasikattoon". Tasa-arvo on kesken myös palkka-asioissa, joissa mm. naisen euro on miehen euroa pienempi.

Entä mikä on pääministerin päivän vaikein asia? Mielenkiintoista kyllä, Sipilän vastaus oli: ”Median kohtaaminen.” Sipilä kertoi, että hän pelkää aina mokaavansa median kanssa. Median läsnäollessa hän ajattelee, että kunpa ei mokaisi.

Siinäpä ajankohtainen näkökulma Suomen politiikan huipulta. Mitäköhän Trump tai Putin olisi tästä mieltä? Onnea Suomi, lehdistönvapauden luvattu maa!